Ohjeet poismuuttosiivoukseen/loppusiivoukseen voit lukea tästä.

• Sulata ja pese jääkaappi vähintään puolivuosittain.
• Puhdista liesi ja uuni aina käytön jälkeen.
• Pidä keittiökaapit puhtaina, heitä pois vanhat elintarvikkeet, pullot ja astiat, joihin kaikenlaiset ötökät voivat pesiytyä (etenkin jos lähdet lomalle tai muutat pois).
• Pese liesituulettimen suodatin kerran kuukaudessa.
• Vesikalusteista kalkkitahrojen/-saostumien puhdistus.
• Tarkkaile yleisesti asuntosi märkätilojen pintoja ja ilmoita havaituista vioista huoltoon.

Jääkaapit

Jääkaappien puhdistuksesta ja sulatuksesta on pidettävä säännöllisesti huolta. Jääkaappi ei tapa pöpöjä, joten siisteys elintarvikkeiden säilytyksessä on erittäin tärkeää. Vanhemmat jääkaapit on hyvä sulattaa noin kuukauden välein. Jään kertyminen kaappiin heikentää sen tehoa ja jäinen kaappi kuluttaa runsaasti sähköä. Älä käytä jään irrottamiseen teräaseita tai väkivaltaa, se tulee kalliiksi. Uudemmat jääkaapit osaavat hoitaa sulatuksen itse, kunhan sulatusveden poistosta huolehditaan. Kaapin takaseinän sulatuskaukalon pohjassa oleva poistoaukko on pidettävä puhtaana vaikkapa vanupuikolla. Jos poistoaukko tukkiutuu, valuu sulamisvesi kaappiin ja lattialle ja aiheuttaa kosteusvaurioita. Jääkaapin tuuletusaukkoja ei saa peittää. Puhdas ja toimiva jääkaappi on myös taloudellinen ja turvallinen. Likainen ja pölyinen kaappi saattaa aiheuttaa tulipalon. Mikäli jääkaapin lamppu tulee vaihtaa, teethän siitä vikailmoituksen OmaKuopaksen kautta.

Liedet

Liesi kuten jääkaappikin on sähkölaite, joka viallisena saattaa olla erittäin vaarallinen. Jokainen asukas on vastuussa liesien siististä ja asianmukaisesta käytöstä. Uuni, pellit ja levyt on puhdistettava säännöllisesti, jotta niihin ei kerry kiinnipalanutta rasvaa ja likaa. Käytä liesien ja uunien puhdistukseen tarkoitettuja aineita käyttöohjeiden mukaan, ei missään tapauksessa hankaavia ja pintaa vahingoittavia aineita tai välineitä. Lieden korjaaminen vaatii aina ammattilaisen. Mikäli uunin lamppu tulee vaihtaa, teethän siitä vikailmoituksen OmaKuopaksen kautta.

Tarkkaile vesikalusteita sekä keittiön laitteita ja ilmoita aina mahdollisista vioista huoltoon vikailmoituksella.

• Puhdista wc-altaat aina käytön jälkeen.
• Puhdista ja kuivaa suihkuseinä ja -verho aina käytön jälkeen.
• Puhdista lattiakaivo vähintään kerran kuukaudessa (lue lisätietoa asukkaan oppaasta).
• Puhdista viemärien hajulukot säännöllisesti.
• Puhdista ilmanvaihtoventtiili kerran kuukaudessa lautasen välistä pyyhkimällä.
• Vesikalusteista, lattioista ja seinistä kalkkitahrojen/-saostumien puhdistus.
• Tarkkaile yleisesti asuntosi märkätilojen pintoja ja ilmoita havaituista vioista huoltoon.
• Jos havaitset vuotoja hanoissa tai WC:ssä, ota yhteyttä huoltoon.

Kylpyhuone ja WC ovat asuntosi kosteusvaurioille kriittisimmät tilat ja vaativat siksi erityistä huolenpitoa ja tarkkailua. Seinä- ja lattiapinnoitteet ovat joko keraamista laattaa tai muovimattoa. Molemmista menee vesi läpi, jos ne ovat rikki tai saumat aukeavat. Tästä on aina ilmoitettava asuntotoimistoon/huoltoon vikailmoituksella. Kosteusvaurion korjaaminen on erittäin hidasta ja kallista, ja se aiheuttaa asukkaille monenlaista harmia.

Vialliset ja tiputtavat vesikalusteet ja vuotavat WC-säiliöt ovat todellisia vedentuhlaajia. Pienikin vuoto voi maksaa tuhansia euroja vuodessa. Käytä siis vesikalusteita huolellisesti ja ilmoita aina tiputtavista hanoista ja wc-istuimista huoltoon vikailmoituksella.

Kylpyhuoneiden lattiakaivojen puhdistaminen säännöllisesti kuuluu asukkaille. Lattiakaivoon kerääntyy erityisesti hiuksia, joka eivät pääse läpi hajulukosta ja ne ajan mittaan tukkivat kaivon. Helppo puhdistus tapahtuu nostamalla lattiakaivon kansiritilä pois ja kaivamalla roinat ulos käsin. Hieman törkyisen tuntuista, mutta ei siellä paljon omia hiuksia kummempaa ole. Loppusilaus puhtaalla vedellä ja vaikkapa astianpesuaineella ja kansi kiinni. Jos kaivosta suoraan hajulukon läpi viemäriin johtavan puhdistusreiän tulppa on irronnut ja viemärihajut pääsevät vapaasti huoneilmaan, on asiasta syytä ilmoittaa huoltoon.

Käsienpesualtaan hajulukon voi osatessaan puhdistaa itse kiertämällä vesilukon irti ja poistamalla sinne kertyneet roskat. Jos et tunne osaavasi asiaa, kutsu apua huollosta.

Suihkuverho on tarkoitettu parantamaan suihkun käyttöä ja suojaamaan kylpyhuonetta ylimääräiseltä roiskevedeltä ja myös tällä tavoin ehkäisemään kosteusongelmia. Suihkuverho on ajoittain syytä pestä. Kylpyhuoneiden siisteydessä on huomioitava, että varsinkin suihkutilojen seinien alaosiin kertyy helposti rasva- ja kalkkisaostumia, jos niitä ei puhdisteta säännöllisesti.

Huolehdi parvekkeen siisteydestä ja puhtaudesta. Poista lumi. Tarkista myös, että vedenpoistoaukot ovat puhtaat ja avoimet.

Ekologiseen asumiseen kuuluu jätteiden lajittelu, kierrätys sekä energian säästäminen. Ongelmajätteitä (patterit, lamput, liuottimet, bensa, liima, maali jne.) ei tule heittää muiden jätteiden sekaan. Ne pitää viedä asianmukaisille keräysasemille. Ota selvää oman asuntokohteesi läheisyydessä sijaitsevista ongelmajätteiden keräilypisteistä. Vanhat lääkkeet voi toimittaa apteekkiin hävitettäväksi. Jätekatoksessa on jätteiden lajitteluohjeet.

Löydät Jätekukon lajitteluasemat tästä linkistä: Lajitteluasemat

Kierrätysohjeet:

• Paperi: sanoma- ja aikakauslehdet, mainokset, kirjekuoret, kopiopaperit, kirjat
• Kartonki: maito- ja mehutölkit, keksipaketit, pizzalaatikot, pahvilaatikot (HUOM! Litistä! Likaiset sekajätteeseen)
• Lasi: lasipurkit, pantittomat lasipullot
• Metalli: metallipurkit, -korkit ja -kannet, alumiinifoliot, muut kodin pienmetallit
• Muovi: muoviset elintarvikepakkaukset, pesuaine- ja shampoopakkaukset, muovikassit, -pussit ja -kääreet
• Biojäte: hedelmien ja vihannesten kuoret, ruuantähteet, kahvinporot suodatinpusseineen ja teepussit, talouspaperi, lautasliinat
• Sekajäte: kaikki muu, joka ei sovi lueteltuihin tai jota ei voi lajitella vaarallisiin jätteisiin
• Vaaralliset jätteet: mm. maali-, liima- ja lakkajätteet, aerosolipullot, liuottimet, tinat, koneiden akut, öljyt, kasvinsuojelu- ja torjunta-aineet, puunsuoja- ja kyllästysaineet sekä myrkyt ja desinfiointiaineet

Lajittele jätteet aina oikeisiin keräysastioihin ja sulje kannet. Roskia ei saa jättää talon käytäville tai asuinalueiden pihalle. Liian täydet keräysastiat tai muualle jätetyt roskat ovat terveysriski ja houkuttelevat hiiriä, rottia tai lintuja, jotka puolestaan levittelevät roskia ympäriinsä ja kantavat tauteja.

• Jätteet tulee lajitella niille varattuihin keräysastioihin. Kaikissa Kuopaksen kohteissa on roskakatos ja keräysastiat.
• Muiden kuin kotitalousjätteiden kierrätys on asukkaan vastuulla. Älä jätä huonekaluja tai muita suuria tavaroita jätekatoksiin tai niiden lähettyville.
• Ympäristölle haitalliset jätteet (patterit jne.) tulee viedä niille varatuille keräysasemille. Älä jätä ympäristölle haitallisia jätteitä Kuopaksen keräysastioihin.

Voit lukea Jätekukon lajitteluohjeen täältä.

Nykyaikaisen vesikiertoon perustuvan lämmitysjärjestelmän säätö on kaksiportainen. Patteriverkoston vesikierto on tasapainotettu sekä linjakohtaisilla että pattereiden esisäädöillä ja ulkoilman lämpötilaan reagoiva termostaatti ohjaa pattereissa kiertävän veden lämpötilaa. Patterikohtaiset esisäädetyt termostaattiventtiilit täydentävät säädön, jotta kaikissa asuinhuoneissa saavutetaan tasainen 20–22 asteen lämpötila. Lämpötilaa ei voi termostaattiventtiilistä säätää tätä korkeammaksi vaan ainoastaan matalammaksi.

Termostaatti sulkee ja avaa vesikierron patterissa niin, että huonelämpötila pysyy tasaisena. Tästä syystä patteri saattaa olla välillä lämmin ja välillä viileä, kun termostaatti on havainnut huonelämpötilan riittäväksi. Samasta syystä termostaattia ei saa peittää esimerkiksi verhoilla, koska silloin lämpötila termostaatin lähellä nousee muuta huonetta korkeammaksi ja patteri sulkeutuu ennen aikojaan ja huone kylmenee.

Säädä itse termostaattia vain niissä rajoissa, missä säätönuppi liikkuu esteettä – se ei välttämättä kierry asteikon laidasta laitaan. Termostaattia ei saa avata ja puuttua perussäätöihin. Patterin ilmauksen suorittaa huoltomies. Pidä huolta pattereiden puhdistuksesta. Pöly patterilevyjen välissä estää ilman kierron ja heikentää patterin tehoa.

Huom! Mikäli asuntosi on kylmä, tarkista ensimmäisenä, että termostaatti ei ole esim. verhon tai kalusteen takana, jolloin sen oikea toiminta on estynyt.

Kaikissa opiskelijataloissa on koneelliseen ilmanpoistoon perustuva ilmanvaihtojärjestelmä. Rakennusmääräysten mukaan ilman tulee asuinhuoneistoissa vaihtua keskimäärin vähintään kerran kahdessa tunnissa. Tämä saadaan aikaan ns. huippuimureilla, joiden toiminta-aikoja puoli- ja kokonopeuden välillä säädellään automaattisesti kelloilla. Asukas ei siis voi itse säätää asunnon ilmanvaihtoa, sillä se toimii automaattisesti. Ilmaa imetään keittiöistä, WC:stä ja kylpyhuoneista, eli tiloista, joissa syntyy kosteutta ja hajuja. Luonnollisesti ilma vaihtuu tällöin myös muissa tiloissa.

Huippuimurit ja asuntojen poistoilmaventtiilit on säädetty siten, että rakennuksen ilmanvaihto on tasapainoinen. Venttiilien tukkiminen tai säätöjen muuttaminen sekoittaa tämän tasapainon ja ilmanvaihto koko talossa muuttuu. Tasapainotilassa ilmaa riittää kaikille ja se on puhdasta ja terveellistä. Toimiva ilmanvaihto on tärkein asuntojen terveellisyyteen vaikuttava yksittäinen tekijä. Imureilla poistettavaa ilmamäärää vastaava korvausilma saadaan asuntoihin vanhemmissa rakennuksissa ikkunoiden tiivistämättömien yläpuitteiden raoista. Uudempiin asuntoihin on asennettu korvausilmaventtiilit ikkunaseiniin tai ikkunoiden puitteisiin. Tiivistämättömien rakojen ja venttiilien on oltava auki. Jos korvausilman tulo estetään, ovat asunnot kuin pulloja, joista huippuimuri yrittää turhaan imeä ulos yhä huonommaksi, kosteammaksi ja epäterveellisemmäksi muuttuvaa ilmaa. Tämä voi aiheuttaa myös vedon tunnetta, kun korvausilmaa tulee kaikista mahdollisista pikkuraoista, yleensä lattiatasolla ja kovalla nopeudella.

Keittiöissä lieden yläpuolella ja kylpyhuoneissa olevien poistoilmaventtiilien ja liesikuvun suodattimen säännöllinen puhdistus kuuluu asukkaille. Varsinkin keittiön venttiili kasvaa nopeasti täyteen rasvaista pölyä, joka tukkii sen. Helppo ja yksinkertainen tapa puhdistaa venttiili on laittaa astianpesuaineeseen kostutettu riepu esimerkiksi veitsen ympärille ja pyyhkiä tällä venttiilin raot puhtaiksi. Lopuksi työ viimeistellään puhtaalla kostealla rievulla. Venttiilejä ei saa ottaa irti seinistä, eikä niiden säätöjä saa muuttaa. Jos huoneilma tuntuu tunkkaiselta ja/tai ikkunat huurtuvat, on ensiksi parasta tutkia poistoilmaventtiilit. Puhdista venttiilit, tarkasta ovatko korvausilmaventtiilit auki ja poista mahdollisesti itse asennetut ylimääräiset tiivisteet ikkunoiden yläpuitteista. Venttiilit pyyhitään puhtaaksi kostealla rätillä. Tämän jälkeen testaa pysyykö esimerkiksi A4-paperi imun voimasta poistoilmaventtiilin päällä. Jos paperi ei pysy ja edelleen tuntuu siltä, että ilma ei vaihdu, tee asiasta vikailmoitus. Tutkimme asian ja laitamme ilmanvaihdon kuntoon.

Asunnossa olevien valaisimien hehkulamppujen, loisteputkien ja sytyttimien hankinta ja vaihtaminen kuuluu asukkaalle. Jos et tiedä miten valaisimesi lamppu vaihdetaan, kysy neuvoa kämppäkavereiltasi tai huollosta, mutta älä yritä väkisin avata hankalaa valaisinta. Valaisin on rikkoutuneena tai väärin käytettynä vaarallinen. Mikäli erikoislamppu (esimerkiksi uunin ja jääkaapin lamppu) tulee vaihtaa, teethän vikailmoituksen huoltohenkilökunnalle OmaKuopaksen kautta.

Rappukäytävällisissä kohteissa ulko-ovet ovat turvallisuussyistä suljettuja ympäri vuorokauden ja sisälle pääsee soittamalla asunnon ovisummeria. Oven voi aukaista asunnosta summerinappia painamalla. Alakerran summeritaulussa on huoneistonumerot. Asukkaiden nimet ja vastaavat huoneistonumerot löytyvät oveen kiinnitetystä nimilistasta. Uusissa kohteissa on myös ovipuhelimia, jolla voi tarkistaa soittajan henkilöllisyyden ja asian. Pidä laitteet kunnossa, ne palvelevat sinua ja vieraitasi.

Yleisesti kaikissa huoneistoissa (lukuun ottamatta PALOILMAISINJÄRJESTELMÄT-kohdassa lueteltuja kiinteistöjä) on vähintään yksi palovaroitin/huoneisto. Tarkista säännöllisesti palovaroittimien toiminta. Tee vikailmoitus, mikäli palovaroitin on viallinen tai sen paristo on lopussa. Pariston hankkimisen ja vaihtamisen, sekä vialliset palovaroittimet hoitaa Kuopas.

Kohteissa Samoilijantie 6, Taivaanpankontie 15, Ahkiotie 8, Särkiniementie 18, Rosokuja 3 ja Hallikatu 13 on verkkovirralla toimivat paristovarmenteiset paloilmaisimet. Mikäli näiden kohteiden paloilmaisimissa ilmenee vikaa, teethän vikailmoituksen huoltoomme.

Paloilmaisinjärjestelmät

Kohteissa Särkiniementie 30, Satamakatu 26, Torikatu 15, Katiskaniementie 6 E-talo ja Suokatu 14 on kiinteistöissä paloilmaisinjärjestelmä. Järjestelmä on asennettu näihin kiinteistöihin viranomaisten vaatimuksesta parantamaan asukkaiden paloturvallisuutta. Paloilmaisinjärjestelmää ei voi kytkeä pois päältä, ja Kuopaksella on kiinteistönomistajana velvollisuus tarkistuttaa viranomaisella sen toimivuus määräajoin. Kuopas huolto testaa laitteiston joka kuukausi. Järjestelmää ei myöskään voi purkaa pois, vaikka kiinteistön omistaja tai asukas niin haluaisikin.

Paloilmaisinjärjestelmästä lähtee ilmoitus aina huollon päivystykseen tai joissakin kohteissa (Torikatu) hälytyskeskukseen aina, kun asunnossa on merkittävästi poikkeava määrä savua ruuanlaitosta/palamisesta, viallisista kodinkoneista tai muusta vastaavasta syystä johtuen. Asukas ei voi itse hiljentää hälytystä. Normaali ruuanlaitto ei hälytystä aiheuta. Hälytyksen tarkoituksena on estää henkilövahingot sekä laajemmat asunnon ja kiinteistön vauriot. Kohteen paloilmaisinjärjestelmän toiminnasta ja ohjeet siitä, miten asukkaan tulee toimia hälytyksen kuultuaan, on kerrottu kiinteistön ilmoitustauluilla.

Kun asukas on toiminnallaan aiheuttanut hälytyksen, huoltohenkilön käynti kiinteistöllä laskutetaan asukkaalta. Kyse on samantapaisesta asiasta kuin esimerkiksi asukkaan ovenavauksen laskuttaminen. Mikäli näin ei olisi, maksajiksi joutuisivat muut Kuopaksen asukkaat.